Visualisointi opetuksessa

Miksi visualisointia (visuaalistamista) tarvitaan?

Koska

1. Ihmiset oppivat paremmin kuvien ja sanojen avulla kuin pelkästään sanojen avulla.

Kuvien ja sanojen avulla oppiminen perustuu ajatukseen, että työmuistissa on erilliset kuuloon ja näkemiseen perustuvat työmuistit (Mayerin kognitiivinen teoria multimediaoppimisesta). Koska työmuisti on rajallinen, muisti voi ylikuormittua. Kaksi työmuistia tasoittaa muistin kuormittumista, ja näin kahden aistin käyttö tukee muistamista.

Oppiminen tehostuu, kun oppija valitsee oleellisen tiedon sekä näköön että kuuloon perustuvasta muistivarastosta. Hän järjestää valitsemansa tiedon kumpaankin muistivarastoon yhdeksi kokonaisuudeksi. Lisäksi oppija yhdistelee toisiinsa kuuluvia yksityiskohtia kummastakin varastosta.

Näkeminen ja kuuleminen tukevat toisiaan ja keventävät työmuistin kuormittumista

(Kaikki kuvat suurenevat kuvaa napsauttamalla.)

2. Näkeminen tukee ihmistä tilanteissa, joissa kuuleminen on vaikeutunut, esimerkiksi hälyssä. Kuulovammaisella näkeminen ja moniaistisuus korostuvat, koska kuulemisessa saattaa olla aukkoja. Lapsi voi kuulla sanat epätäydellisesti, mutta sanojen näkeminen voi auttaa täydentämään ne kokonaisiksi. Erityisesti sanojen kirjoittaminen auttaa hahmottamaan puhutun sanan kaikki osaset.

Puheen kuulemisen hankaluus vaikeuttaa oppimista. Vaikeus voi näkyä esimerkiksi matematiikan sanallisten tehtävien ymmärtämisessä. Tehtävien visuaalistaminen, muun muassa piirtämällä, helpottaa ymmärtämistä.

 

Visualisoinnin pääperiaatteet

  • Oppilaat oppivat paremmin, kun heidän ei tarvitse keskittyä pelkästään yhden aistin kautta saatuun tietoon.
  • Oppilaat oppivat paremmin, kun puhe ja siihen liittyvä nähtävä materiaali esitetään yhtä aikaa, ei peräkkäin.
  • Oppilaat oppivat paremmin, kun teksti ja kuva ovat lähekkäin.
  • Oppilaat saattavat muistaa opittavasta asiasta epäoleellisia kohtia, jos opetuksessa on paljon mielenkiintoista, mutta ei suoraan opittavaan liittyvää ainesta.
  • Oppilaat ovat erilaisia; moniaistiseen oppimiseen ovat yhteydessä sekä oppilaan avaruudellisen hahmottamisen kyky että hänen aikaisemmat tietonsa asiasta.

 

Vinkkejä visualisointiin

  • Käytä kuvia ja tekstejä johdantona siirtyessäsi uuteen asiaan sekä korostaessasi tärkeitä kohtia.
Värililja teksteillä2b
Kuvat ja tekstit havainnollistavat ja helpottavat oppimista
  • Havainnollista opetusta piirtämällä, kuvilla, sarjakuvilla – yksinkertaiset piirrokset riittävät.
  • Käytä käsitekarttoja (kuvia ja avainsanoja) ja kaavioita.
Tekstit ja väreillä korostaminen kertoo tärkeistä kohdista ja auttavat luokittelemaan asioita
  • Korosta tärkeitä ja opeteltavia asioita esimerkiksi alleviivauksin ja väreillä.
  • Laita avainsanat näkyviin.
Kuvat ja avainsanat auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia ja tukevat oppimista.
Kuvat ja avainsanat auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia ja tukevat oppimista.
  • Havainnollista opetusta myös eleillä ja ilmeillä.
  • Havainnollista asioita näytelmillä, draamoilla, elokuvilla, animaatioilla ja erilaisilla havaintovälineillä.
  • Mallinna asioita.

Kun valitset opetukseen sopivia kuvia, mieti tarkkaan, liittyykö kuva oppitunnin tekstiin ja ylipäänsä opetettavaan asiaan. Tarkista kuvan sopivuus miettimällä, häviääkö oppitunnilta oleellista tietoa, jos kuva jää pois.

 

Visuaalisuus arjen selkeyttäjänä

Visualisointia käytetään myös ympäristön, ajan, tilojen, toiminnan ja henkilöiden jäsentämisessä, tapahtumien ennakoinnissa ja toiminnan järjestämisessä. Näköaistiin perustuvia keinoja ovat esim. kuvat, kortit, päiväjärjestykset ja kellot.  Ne motivoivat myös puheen tuottamista ja edistävät siten sekä kielen että sosiaalisten taitojen kehitystä.

Visuaalisia menetelmiä ovat myös sarjakuvakeskustelut ja sosiaaliset tarinat, joiden avulla selkeytetään toimintaa ja sosiaalisia tilanteita.

 

Teksti ja piirrokset: Auli Meronen

 

Visuaalisia menetelmiä sosiaalisten tilanteiden harjoittamiseen

Sarjakuvitettu keskustelu

on pedagoginen työskentelymenetelmä, joka auttaa selkeyttämään ja konkretisoimaan sosiaalisia tilanteita. Kirjassa korostetaan visuaalisen tuen merkitystä ja strukturointia oppimisen apuvälineenä ihmisille, joilla on vaikeuksia ymmärtää puhuttua kommunikaatiota ja jotka tarvitsevat kirjoitettuja ohjeita muistinsa tueksi.

Hinta 12 € (sis. alv 24 %) ISBN: 952-5338-24-X

Tutustu tuotteeseen Onervan verkkokaupassa
 

Sosiaaliset tarinat

ovat kuvin ja sanoin rakennettuja kertomuksia jokapäiväisistä tilanteista. Sosiaalisin tarinoin ennakoidaan, selkeytetään ja luodaan omaan toimintaan järjestystä, jolloin jännittäviä, uusia ja vaikeita sosiaalisia tilanteita on helppo lähestyä. Tietoisuus tilanteista lisääntyy ja toimintastrategiat kehittyvät.

Hinta 38 € (sis. alv 24 %) ISBN: 952-5338-25-X

Tutustu tuotteeseen Onervan verkkokaupassa
 

Tekstissä käytetyt lähteet

Anderson, B. 2006. Sarjakuvitettu keskustelu. Jyväskylä: Haukkarannan koulu.

Heikura-Pulkkinen, U. & Kujanpää, S. 2006. Sosiaaliset kuvatarinat. Jyväskylä: Haukkarannan koulu.

Mayer, R. E. 2005. Cognitive theory of multimedia learning. Teoksessa R. E. Mayer (Toim.) The Cambridge handbook of multimedia learning. Cambridge: Cambridge University Press, 31-48.

Moreno, R., & Mayer, R. (1999). Cognitive principles of multimedia learning: The role of modality and contiguity. Journal of Educational Psychology 91: 358–368.

Takaisin