Kuulo ja kuulovammat

Kuulovammaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on jonkinasteinen kuulon alenema. Sillä voidaan siis tarkoittaa sekä lievästi huonokuuloista että täysin kuuroa. Suurin osa kuulovammaisista on lievästi tai keskivaikeasti huonokuuloisia. He pystyvät kuulemaan puhetta kuulokojeiden avulla ja kommunikoivat pääasiassa puheella, jonka tukena he käyttävät huuliolukua. Vaikeasti huonokuuloiset ja kuurot käyttävät yleensä viittomakieltä tai viitottua puhetta. Nykyään suurin osa kuuroista…

Lue lisää

Puheen näkyvien piirteiden havaitseminen (huulioluku)

Puheenhavaitseminen on sekä kuulemista että näkemistä. Puhetta havaitessa huulioluvulla on aiempaa olettua suurempi merkitys. Suun ja huulten liikkeiden näkeminen helpottaa kuulemista ja puheen ymmärtämistä kaikissa olosuhteissa. Kun puhetta nähdään ja kuullaan, havaitseminen nopeutuu ja tarkentuu. Ymmärtäminen on aina helpompaa, kun on mahdollisuus sekä kuulla puhe että nähdä puhujan kasvot. Lue aiheesta lisää sivulta Puheen moniaistisuus…

Lue lisää

Kuulemisen tukeminen

Vaikka kuulokojetta tai sisäkorvaistutetta käyttävä oppilas saattaa selvitä koululuokassa hyvin, kuulemisessa voi silti olla ongelmia. Kojeella tai istutteella ei saavuteta normaalia kuuloa. Erityisesti taustahäly ja kaiku saattavat heikentää kuulemista huomattavasti. Melussa ja kaikuvassa ympäristössä istutetta käyttävä kykenee erottamaan alle puolet niistä äänistä, joita hän kuulisi hyvässä ympäristössä.   Miten voi tukea hyvää kuulemista? Fyysinen oppimisympäristö…

Lue lisää

Käytännön järjestelyt oppimisen tueksi

Luokkahuoneet voivat olla meluisia, ja huonokuuloisen tai sisäkorvaistutetta käyttävän oppilaan on vaikea saada silloin selvää puheesta ja opetuksesta. Oppimisympäristö on suunniteltava  huolellisesti, ja luokkahuoneen kuunteluolosuhteet on järjestettävä mahdollisimman hyviksi.   Luokkahuoneen sijainti koulurakennuksessa Sisäkorvaistutetta käyttävän oppilaan luokan olisi hyvä olla mahdollisimman meluttomalla alueella, esimerkiksi käytävän päässä, jolloin seinien takana on mahdollisimman vähän häliseviä luokkia, etäällä liikuntasalista,…

Lue lisää

Puheen moniaistisuus – kielen ja äännetietoisuuden kehittäminen

Ympäristön havaitseminen on yleensä moniaistista (multisensorista). Ympärillämme olevat asiat on nähtävissä ja kuultavissa sekä usein myös tunnusteltavissa. Useiden aistien kautta saadun tiedon yhdistäminen parantaa havaitsemista ja tunnistamista, koska eri aistit antavat lisätietoa ja vahvistavat havaintoa. Näin on myös puheen ja äänteiden havaitsemisessa. Usein kuulon avulla vaikeasti tunnistettavat puheen piirteet ovat helposti tunnistettavissa nähdystä puheesta, jolloin…

Lue lisää

Vinkkejä kuunteluharjoituksiin

Kuulemista ja kuuntelemista voi harjoitella. Luokkatilanteissa kuuntelemista voidaan harjoitella pienissä leikinomaisissa tuokioissa. Yleensä kuulovammaiset saavat kuulemiseensa tukea näkemisestä. Puhetta kuunneltaessa kasvojen ja suun näkeminen onkin oleellista. Kaikki äänet eivät ole kuitenkaan puhetta, ja osa äänistä on tunnistettava myös ilman näkemistä, esimerkiksi välituntikello, erilaiset merkkiäänet, varoitusäänet jne. Esimerkkejä harjoituksista Äänen havaitseminen ja tunnistaminen Kuunnellaan, mitä ääniä…

Lue lisää

Vinkkejä opetukseen

Opetusryhmän  pelisäännöt Ryhmässä työskentely voi olla kuulokojetta käyttävälle oppilaalle vaikeaa, jos taustalla on paljon hälyä, puhujat vaihtuvat nopeasti tai puhutaan yhtä aikaa. Opetuksen seuraaminen helpottuu ryhmän yhteisillä säännöillä: Opetus alkaa, kun kaikki ovat rauhoittuneet. Turhat äänet, esimerkiksi taustamusiikki, jätetään pois. Puhutaan vain yksi kerrallaan, ei päällekkäin. Aina kun puheenvuoro vaihtuu, osoitetaan, kuka alkaa puhua. Merkki…

Lue lisää

Visualisointi opetuksessa

Miksi visualisointia (visuaalistamista) tarvitaan? Koska 1. Ihmiset oppivat paremmin kuvien ja sanojen avulla kuin pelkästään sanojen avulla. Kuvien ja sanojen avulla oppiminen perustuu ajatukseen, että työmuistissa on erilliset kuuloon ja näkemiseen perustuvat työmuistit (Mayerin kognitiivinen teoria multimediaoppimisesta). Koska työmuisti on rajallinen, muisti voi ylikuormittua. Kaksi työmuistia tasoittaa muistin kuormittumista, ja näin kahden aistin käyttö tukee muistamista….

Lue lisää

Viittomat puheen tukena

Mikä on viittoma? Viittomat ovat viittomakielen yksittäisiä ilmauksia. Niitä käytetään viittomakielen lisäksi viitotussa puheessa ja tukiviittomina. Viitotussa puheessa ja tukiviittomissa viittomia käytetään yhtä aikaa puhuttujen sanojen kanssa. Joskus viittomilla saatetaan ilmaista myös kieliopillisia muotoja. Viittomat koostuvat osista, joita ovat viittoman käsimuoto (sormien asento viittoman aikana) paikka (viittojan keholla tai hänen edessään ns. neutraalitilassa) liike (käsien liike) suunta tapa käsien…

Lue lisää

Viittomakieli toisena kielenä

Yleensä huonokuuloisten ja sisäkorvaistutetta käyttävien lasten kuntoutuksessa painotetaan puhutun kielen oppimista ja kuuntelemista (auditiivista vuorovaikutusta). Tukeutuessaan kuuloonsa lapsi oppii hyödyntämään kuuloaan ja istutetta parhaalla mahdollisella tavalla. Koska viittomakieli on erityisesti näköön (visuaalisuuteen) perustuva kieli, se ei suoraan tue kuuntelemista ja kuulon harjoittamista. Viittomakieltä pidetäänkin enemmän siltana puhuttuun kieleen. Kielet täydentävät toisiaan. Viittomakieli nähdään tärkeäksi erityisesti…

Lue lisää

KPL-materiaalin käyttö ikääntyneiden viriketoiminnassa sekä muisti- ja afasiakuntoutuksessa

KPL-materiaali sopii hyvin ikääntyneiden viriketoimintaan ja muistikuntoutukseen sekä afasiakuntoutukseen, koska aihepiireittäin ryhmitelty sanasto on helppoa ja tuttua, sanasto on suomalaiseen elämänpiiriin kuuluvaa, kuvat ovat selkeitä ääriviivapiirroksia, kuvissa käytettyjen värien erottuvuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota, valmiit kuva- ja sanakortit eivät kiillä eivätkä luista, koska niissä on mattalaminointi, ja toimintatavat on mahdollista valita siten, että käyttäjän ei…

Lue lisää

KPL (Kuuntelen – Puhun – Luen) -kokosanamenetelmä

KPL (Kuuntelen – Puhun – Luen) ‑menetelmän tarkoituksena on ensisijaisesti kehittää oppijan käsite‑ ja sanavarastoa, edistää siten kommunikointitaitoja sekä tutustuttaa häntä kirjoitettuun suomen kieleen. Parhaimmillaan sitä käytetään osana hyvin suunniteltua kielenopetuksen kokonaisuutta, jossa eri menetelmät ja lähestymistavat tukevat toisiaan.

Lue lisää
kpl_tunnus