Kuulo ja kuulovammat

Kuulovammaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on jonkinasteinen kuulon alenema. Sillä voidaan siis tarkoittaa sekä lievästi huonokuuloista että täysin kuuroa. Suurin osa kuulovammaisista on lievästi tai keskivaikeasti huonokuuloisia. He pystyvät kuulemaan puhetta kuulokojeiden avulla ja kommunikoivat pääasiassa puheella, jonka tukena he käyttävät huuliolukua. Vaikeasti huonokuuloiset ja kuurot käyttävät yleensä viittomakieltä tai viitottua puhetta. Nykyään suurin osa kuuroista ja vaikeasti huonokuuloisista lapsista saa sisäkorvaistutteen (SI).

Kuulovamma voi joskus yhdistyä näkö- tai monivammaisuuteen. Yleisin kuulonäkövammaisuutta aiheuttava oireyhtymä on Usherin syndrooma. Osa kuulonäkövammaisista käyttää kommunikoinnissaan taktiiliviittomista. Kuulomonivammaisilla keskeisiä kommunikointikeinoja ovat lisäksi tukiviittomat ja kuvasymbolit.

Lue lisää »

Keskeisiä palvelumuotojamme ovat ohjauskäynnit, tukijaksot, arviointi ja koulutus. Lisäksi meillä on materiaalia muun muassa huulioluvun harjoitteluun.

Järjestämme myös viittomakielen etäopetusta perusopetuksessa oleville viittomakielisille oppilaille.

Lue lisää Valterin sivuilta

Maksuttomat teemasivut

Viittomakieli toisena kielenä

Yleensä huonokuuloisten ja sisäkorvaistutetta käyttävien lasten kuntoutuksessa painotetaan puhutun kielen oppimista ja kuuntelemista (auditiivista vuorovaikutusta). Tukeutuessaan kuuloonsa lapsi oppii hyödyntämään kuuloaan ja istutetta parhaalla mahdollisella tavalla. Koska viittomakieli on erityisesti näköön (visuaalisuuteen) perustuva kieli, se ei suoraan tue kuuntelemista ja kuulon harjoittamista. Viittomakieltä pidetäänkin enemmän siltana puhuttuun kieleen. Kielet täydentävät toisiaan. Viittomakieli nähdään tärkeäksi erityisesti…

Lue lisää

Viittomat puheen tukena

Mikä on viittoma? Viittomat ovat viittomakielen yksittäisiä ilmauksia. Niitä käytetään viittomakielen lisäksi viitotussa puheessa ja tukiviittomina. Viitotussa puheessa ja tukiviittomissa viittomia käytetään yhtä aikaa puhuttujen sanojen kanssa. Joskus viittomilla saatetaan ilmaista myös kieliopillisia muotoja. Viittomat koostuvat osista, joita ovat viittoman käsimuoto (sormien asento viittoman aikana) paikka (viittojan keholla tai hänen edessään ns. neutraalitilassa) liike (käsien liike) suunta tapa käsien…

Lue lisää

Visualisointi opetuksessa

Miksi visualisointia (visuaalistamista) tarvitaan? Koska 1. Ihmiset oppivat paremmin kuvien ja sanojen avulla kuin pelkästään sanojen avulla. Kuvien ja sanojen avulla oppiminen perustuu ajatukseen, että työmuistissa on erilliset kuuloon ja näkemiseen perustuvat työmuistit (Mayerin kognitiivinen teoria multimediaoppimisesta). Koska työmuisti on rajallinen, muisti voi ylikuormittua. Kaksi työmuistia tasoittaa muistin kuormittumista, ja näin kahden aistin käyttö tukee muistamista….

Lue lisää

Vinkkejä opetukseen

Opetusryhmän  pelisäännöt Ryhmässä työskentely voi olla kuulokojetta käyttävälle oppilaalle vaikeaa, jos taustalla on paljon hälyä, puhujat vaihtuvat nopeasti tai puhutaan yhtä aikaa. Opetuksen seuraaminen helpottuu ryhmän yhteisillä säännöillä: Opetus alkaa, kun kaikki ovat rauhoittuneet. Turhat äänet, esimerkiksi taustamusiikki, jätetään pois. Puhutaan vain yksi kerrallaan, ei päällekkäin. Aina kun puheenvuoro vaihtuu, osoitetaan, kuka alkaa puhua. Merkki…

Lue lisää

Vinkkejä kuunteluharjoituksiin

Kuulemista ja kuuntelemista voi harjoitella. Luokkatilanteissa kuuntelemista voidaan harjoitella pienissä leikinomaisissa tuokioissa. Yleensä kuulovammaiset saavat kuulemiseensa tukea näkemisestä. Puhetta kuunneltaessa kasvojen ja suun näkeminen onkin oleellista. Kaikki äänet eivät ole kuitenkaan puhetta, ja osa äänistä on tunnistettava myös ilman näkemistä, esimerkiksi välituntikello, erilaiset merkkiäänet, varoitusäänet jne. Esimerkkejä harjoituksista Äänen havaitseminen ja tunnistaminen Kuunnellaan, mitä ääniä…

Lue lisää

Näytä kaikki (9)

Saatavilla olevat tuotteet

Näytetään julkaisut (0/0)

Maksuttomat materiaalit

Näytetään julkaisut (0/0)