Abakus

Suomessa abakuksella tarkoitetaan näkövammaisten matematiikan apuvälineenä käyttämää helmitaulua, joita ovat ”9- helmen abakus” ja ”5- helmen abakus”.

Abakuksella voidaan laskea peruslaskutoimituksia kokonais-, desimaali- ja murtoluvuilla. Sitä voidaan käyttää myös aikalaskuissa sekä lukujen, puhelinnumeroiden yms. merkitsemisessä.

Abakuksen käyttö aloitetaan 9- helmen abakuksella. Kun oppilas hallitsee sen sujuvan käytön yhteen- ja vähennyslaskuissa siirrytään yleensä käyttämään 5- helmen abakusta.

Abakuksen historiaa

Antiikin roomalaiset ja kreikkalaiset kehittelivät laskutoimituksia varten omat laskutaulumallinsa. Roomalaisten malli – uurrettu puulevy, jossa liikuteltiin kuulia – on nykyisen helmitaulun ja abakuksen esikuva. Abakuksen idea jäi vähitellen taka-alalle kynän, paperin ja kirjapainotekniikan yleistyttyä

Abakuksen periaate kulkeutui aikanaan kauppiaitten mukana itään mm. Venäjälle ja Kiinaan, jossa siitä on kirjallisia havaintoja jo vuodelta 1247. Noin 400 vuotta myöhemmin laskutaulu sai Japanissa helmitaulumallin, jota pidetään nykyisin käytössä olevan abakuksemme perusmuotona. Kaukoidässä abakus toimi pitkään koko kansan laskutauluna, kunnes taskulaskimet korvasivat sen vasta 1900-luvulla. Vieläkin abakuksen käyttäjiä saattaa kohdata mm. Thaimaassa.

Sokeiden opetuksen apuvälineenä abakusta ryhdyttiin käyttämään 1960-luvulla. Sen loogisuus, konkreettisuus ja käytön nopeus ihastutti verrattuna aiemmin käytettyihin laskukuutioihin. Abakus tuli aluksi sokeainkoulujen käyttöön lähinnä USA:ssa ja Euroopassa. Suomeen sen käyttöoppi tuli tanskalaisen Valdemar Påsken kautta. Nykyään abakusta käytetään maailmalla laajasti pistetekniikoita käyttävien lasten opetuksessa.

Arvosana

Suosittelemme